2017 Tulokset

Nuorille globalisaatio on mahdollisuus

Kymmenennen Suomalaisen kirjoituskilpailun teemana oli "Itsenäisyyden aika" eli kilpailuaiheet innostivat lukiolaisia pohtimaan Suomen ja suomalaisuuden perusteita. Teema liittyi Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuoteen. Kilpailu kartoitti lukiolaisten näkemyksiä ja odotuksia globalisaation mahdollistaman elämän mahdollisuuksista. Arvosteluraadille lähetetyt kirjoitukset osoittivat, että nuorisomme näkee globalisaation suurena mahdollisuutena itsensä kehittämiseen.

Kilpailuun osallistui 1119 opiskelijaa 46 lukiosta eri puolilta Suomea. Suuri kirjoittajamäärä osoittaa nuorisomme olevan tietoisia mahdollisuuksistaan vaikuttaa elämäänsä, mutta toisaalta myös antavan arvoa veteraanisukupolven työlle kansakuntamme rakentamisessa ja kehittämisessä nykyaikaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi.

Helsingin Suomalainen Klubi on jo kymmenenä vuotena järjestänyt suomalaisen kirjoituskilpailun, jolla halutaan tarjota nuorille mahdollisuus harjoittaa ja kehittää äidinkielen taitoaan. Klubi haluaa näin työskennellä sen eteen, että suomalaisilla olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään opiskelussa, työelämässä ja tieteen kielenä. Suomalaisen kirjoituskilpailun arvostelussa painotetaankin hyvän ja vivahteikkaan suomen kielen käyttöä ja se on alusta alkaen suunnannut katseet tulevaisuuteen saattamalla uusien opetussuunnitelmien mukaisesti yhteen kaksi koulun aineryhmää äidinkielen ja historian.

Suomalainen kirjoituskilpailu on vakiintunut lukioiden vuosittaiseksi tapahtumaksi. Tähän on suuresti vaikuttanut se, että Suomalaisella Klubilla on yhteistyökumppaneinaan Opetushallitus, Äidinkielenopettajain liitto sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajain liitto, joilta on saatu erinomaista asiantuntija-apua kirjoitustehtävien määrittämisessä ja kirjoitusten arvioinnissa. Kustannusosakeyhtiö OTAVA ja Suomen Kuvalehti ovat tukeneet kilpailua arvokkaiden kirja- ja lehtipalkintojen muodossa.

Kymmenennessä Suomalaisessa kirjoituskilpailussa kirjoittaja pääsi pohtimaan Suomen ja suomalaisten itsenäisyyttä globalisoituvassa maailmassa, millaisista aineksista hän rakentaisi 100-vuotiaan Suomen kuvaa ulkomailla, millaiset esineet tai ilmiöt ovat olennaisinta osaa suomalaisuutta sekä vieläkö suomalaisen itsetunnon ylläpitämiseksi tarvitaan kertomuksia sotavuosista?

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime vuosina usein noussut esiin itsenäisyyspäivämme totisen ilmeen muuttaminen vakavasta juhlallisuudesta karnevaalityyppisemmäksi. Nuoret kirjoittajat totesivat kuitenkin lähes yksimielisesti, että "sota-ajan kertomusten ongelmallisuudesta huolimatta voimme kuitenkin oppia niistä paljon ja ne auttavat ymmärtämään, miksi meillä maailmassa asiat ovat niin kuin ne ovat. Kertomukset myös helpottavat nykymaailman jäsentämistä ja monimutkaisten syy- seuraussuhteiden hahmotusta".

Opettajat saivat lähettää loppuarvosteluun luokkansa kolme parhaaksi arvioimaansa kirjoitusta. Lopputarkasteluun saatiin näin101 kirjoitusta 46 lukiosta.

Kilpailun tasoa voidaan jälleen pitää hyvänä.Tässäkin Suomalaisessa kirjoituskilpailussa palkittuja nuoria tullaan suurella todennäköisyydellä lähivuosikymmeninä näkemään julkisuudessa kirjallisina tai yhteiskunnallisina vaikuttajina. Näin kilpailun kummisedän, klubin edesmenneen kunniapuheenjohtajan Mikko Pohtolan, henkisessä testamentissaan ilmaisema toive tulee erinomaisesti täyttymään.

Pekka Rapila

Kilpailun johtaja

Palkitsemistilaisuus Kalevalan päivänä

Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen jakoi palkinnot parhaille kirjoittajille 28.2.2018.

SUOMALAINEN KIRJOITUSKILPAILU 2017

Eduskunnan puhemies Mauri Pekkarisen puhe (MP3)

1 Palkitun Iiris Vartiaisen puhe (MP3)

TULOKSET

I Iiris Vartiainen, Sibelius-lukio:
”Sotakertomusten merkitys muuttuu”. LUE AINE

Tasapainoinen tarkastelu, jossa alun kriittinen näkökulma muuttuu varovan myönteiseksi tunnustukseksi sotakertomusten merkityksestä. Kirjoittaja pystyy perustelemaan lähestymistapansa ja siinä ilmenevän käänteen. Menneisyys hallitsee liikaa ajatteluamme, kirjoittaja myöntää, mutta sodista voi myös oppia ja nähdä ne tulevaisuudessa toisella tavalla kuin ennen. Ihannoivista, myyttejä ylläpitävistä sotakertomuksista on luovuttava. Tärkein tavoite on, ettei sotia enää koskaan käytäisi.

II Joel Määttä, Nakkilan lukio:
”Eläimellinen itsepäisyys”. LUE AINE

Pakinamuoto on kilpailussa harvinainen; tässä yksi lajin onnistunut toteutus. Tarkoituksena on kuvata suomalaista itsepäisyyttä, ja sen kirjoittaja ilmentää allegorisia eläinsatuja muunnellen ja parodioiden. ”Suomalainen on kuin muuli, vähään tyytyvä, kestävä, voimakas ja rohkea. Paksu on muulilla pää, mutta niin on suomalaisellakin.” Kirjoittaja ehdottaa muulia uudeksi kansalliseläimeksi.

III Tuomas Lapatto, SYK:
”Itsenäisyytemme vastatuulessa”. LUE AINE

Itsenäisyyden juhlavuonna lähes puhki puhutut teemat saavat tässä todella itsenäisesti mietityn tarkastelun. ”Ajatus Suomen itsenäisyydestä pitkästyttää minua”, kirjoittaja aloittaa eikä ole varmaan ajatuksissaan yksin. Mutta siten monipuolisesti poimituin esimerkein kirjoittaja osoittaa itsenäisen taipaleen karikoita ja selviytymiskeinoja. Sotien ylivaltaa muistoissa tässäkin vastustetaan: parempi olisi juhlia saavutuksia tieteessä ja taiteessa, nostaa sankareiksi sananvapaustaistelijoita ja rauhanlähettejä.

Kunniamaininnat

Iida Jauhiainen, Mäntsälän lukio:
”Älä avaa ennen vuotta 2039”. LUE AINE

Tarkoituksena on kirjoittaa kirje myöhemmälle itselleen. Tässä perustellaan kirjettä ja sen muotoa kohtuullisen pitkään, mutta asiaan päästessään teksti on sympaattinen ja lämmin tervehdys keski-ikäiselle minälle vailla erityistä ohjaavaa näkökulmaa. Kun kirjoittaja toivottaa itselleen hyvää elämää, hän ei rehellisyyden nimissä pysty sanomaan, millaista sen tulisi 2039 olla.

Leia Nummisalo, SYK
"Kirkkaanturkoosi hame”. LUE AINE

Kuten voittanut kirjoitus tämäkin jakoi voimakkaasti raadin jäsenten mielipiteitä, mikä on elävyyden merkki. Tässä oli kärjistettyjä, raikkaan ironisia ohjeita omalle ikäpolvelle. On hylättävä tavanomaiset trendikkäät harrastukset ja turvalliset perinteet. ”Tutustu uusiin ihmisiin, älä pelkää rakastua, tanssi pilkkuun asti, aloita vesipoolo ja kuviokellunta.” Siinä uuden elämän ohjeita noin ensi alkuun.

Jonna Juvankoski, Lohjan Yhteislyseon lukio:
”Itsenäisyyteni globalisoituvassa maailmassa”.LUE AINE

Vähän haukotuttavasta otsikosta kirjoittaja saa tuoreita kulmia valitsemalla minä-kertojaksi itsenäisen Suomen, joka pohtii kokemuksiaan lähinnä viime vuosikymmeninä. Suomi kummeksuu niskoilleen tulleita EU-direktiivejä ja huolestuu siitä, että eräät itsenäisyyden piirteet ovat häilyvässä tilassa. On kuitenkin harjoitettava hyvää yhteistyötä lähimpien naapureiden ja myös suurvaltojen kanssa, ja näitä suhteita pieni Suomi ilmoittaa ylpeänä onnistuneensa ylläpitämään erityisen hyvin.