2018 Tulokset
Kilpailun tulokset 2018
Monikulttuurisuus on mahdollisuus
Helsingin Suomalainen klubi on jo yhtenätoista vuotena järjestänyt suomalaisen kirjoituskilpailun, jolla halutaan tarjota nuorille mahdollisuus harjoittaa ja kehittää äidinkielen taitoaan. Kirjoituskilpailun arvostelussa painotetaan kilpailun kummisedän, lehdistöneuvos Mikko Pohtolan toivomuksen mukaan hyvän, monipuolisen ja vivahteikkaan suomen kielen käyttöä.
Kilpailujen suojelijoiksi ovat alusta alkaen lupautuneet eduskunnan puhemiehet; toistaiseksi Sauli Niinistö, Eero Heinäluoma , Maria Lohela ja Paula Risikko.
Myös kilpailun projektiorganisaatio on koko yhdentoista vuoden aikana säilynyt samana; siihen kuuluvat Suomalaisen klubin lisäksi Opetushallitus, Äidinkielenopettajain liitto sekä Historian ja yhteiskuntaopin opettajain liitto. Näin olemme pystyneet pitämään kilpailumme teemat ja kirjoitusaiheet sellaisina, että ne tukevat lukioittemme opetustavoitteita.
Kustannusosakeyhtiö OTAVA ja Suomen Kuvalehti ovat tukeneet kilpailua arvokkaiden kirja- ja lehtipalkintojen muodossa.
Yhdennentoista Suomalaisen kirjoituskilpailun teemana oli ”Suomen moninaisuus” eli kilpailuaiheet innostivat lukiolaiset pohtimaan millä tavalla kansainvälistyminen ja globalisaatio näkyvät suomalaisessa kulttuurissa. Miten historian tapahtumat Suomessa ja maailmalla ovat vaikuttaneet suomalaisen identiteetin ja kulttuurin kehitykseen? Mitä suomalaisuus tarkoittaa tänä päivänä ja millainen on sen tulevaisuus?
Kilpailuun osallistui 479 opiskelijaa 17 lukiosta eri puolilta Suomea. Opettajat saivat jälleen lähettää loppuarvosteluun luokkansa kolme parhaaksi arvioitua kirjoitusta. Lopputarkasteluun saatiin näin 47 kirjoitusta.
Kilpailun tasoa voidaan jälleen pitää hyvänä. Allekirjoittanut on menneiden yhdentoista vuoden aikana lukenut esitarkastajien lisäksi kaikki arvosteltaviksi lähetetyt kirjoitukset ja kunnioitukseni tämän päivän nuoriin ja heidän opettajiinsa on vuosi vuodelta vahvistunut. Uskonkin, että tulemme lähivuosikymmeninä näkemään näitä nyt palkittuja nuoria julkisuudessa kirjallisina tai yhteiskunnallisina vaikuttajina. Näin kilpailun kummisedän, klubin edesmenneen kunniapuheenjohtajan Mikko Pohtolan henkisessä testamentissaan ilmaisema toive tulee erinomaisesti täyttymään.
Pekka Rapila
Kilpailun johtaja
_ _ __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Palkitsemistilaisuus Kalevalan päivänä
Eduskunnan puhemies Paula Risikko jakoi palkinnot parhaille kirjoittajille 28.2.2019.
SUOMALAINEN KIRJOITUSKILPAILU 2018
Eduskunnan puhemies Paula Risikon puhe (pdf)
1 Palkitun Ruusa Tapperin puhe (MP3)
TULOKSET
I Ruusa Tapper, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu LUE AINE
ohjaava opettaja lehtori Tuula Uusi-Halila
”Syyttömänä syntymään”
Kielellisesti rikasta, monikerroksista ja moniselitteistä kerrontaa, joka liukuu ja luistelee patetian ja ironian avantojen äärellä jännitteisin kaarin putoamatta kumpaankaan. Käsittelee teemaansa suomalaisen miehen osasta monipuolisesti. Omat ajatukset ja perustelut kietoutuvat lainatun lyriikan ympärille. ”Toiveeni on, ettei isien taakka siirry pojille ja että miehisyyden kovaksi jäätyneelle myytille annettaisiin mahdollisuus sulaa ja lämmetä. Pisimmän ja kylmimmänkin talven jälkeen koittaa lopulta kevät ja suvi suloinen.”
II Emma-Maria Nyyssönen, Varkauden lukio LUE AINE
ohjaava opettaja lehtori Senja Harjula
”Sadan vuoden takainen tarina”
Suvun koskettavasta kohtalosta lähtevä tarina kasvaa sadan vuoden kasvukertomukseksi. Kirjoittaja pohtii monipuolisesti Varkauden syvän poliittisen kahtiajaon näkymistä tässä päivässä. Teema kantaa hyvin alusta loppuun. Kielellisesti yleisesti hyvä. ”Olemme itsenäisyytemme alkuvaikeuksien jälkeen saaneet rakennettua Suomeen yhtenäisyyttä, jota emme halua enää joutua kasaamaan uudestaan alusta alkaen.”
III Markus Korhonen, Nakkilan lukio LUE AINE
ohjaava opettaja lehtori Hanna-Leena Korhonen
”Suomalaista menneisyydenhallintaa – historian tulkinta ja nykyisyys”
Kypsää ja omakohtaista pohdintaa suhtautumisesta vuoden 1918 sisällissotaan. Teemana on pohtia, miten yhdistää kansallinen yhtenäisyys ja erilaisten mielipiteiden ja tulkintojen hyväksyminen? ”Yhteiskunta tarvitsee joustovaraa ja ihmiset tilaa hengittää, mutta äärimmilleen vietynä erimielisyys idealismilla höystettynä muuttuu nopeasti Pandoran lippaaksi, joka avauduttuaan ei sulkeudu, ennen kuin sen vapauttama tuho on tehnyt tehtävänsä.”
Kunniamaininnat
Katariina Mölsä, Ressun lukio LUE AINE
ohjaava opettaja lehtori Suvi Heinonen
”Enhän mä oo mikään setämies!”
Tasa-arvon ja piilevän rasismin asenteiden pohdintaa omakohtaistenkin kokemusten pohjalta. ”Kun huomautin ystävääni sopimattomasta vitsistä, sain vastauksen, että ’tää on vaan läppää, en mä oo mikään rasisti’.” Voimakkaasti kantaa ottava käsittelytapa, mutta aihe pysyy hyvin kirjoittajan hallinnassa kirjoituksen alusta loppuun.
Tuomas Haataja, Tampereen Klassillinen lyseo LUE AINE
ohjaava opettaja lehtori Antti Leikkanen.
”Punikki-lahtari-turvapaikanhakija jakaa Suomen”
Väkevä ote teemaan, jossa verrataan rohkeasti Suomen vuoden 1918 vastakkainasettelua tämän päivän turvapaikanhakijoiden tilanteeseen. Vaativa teema pysyy kirjoittajan hallinnassa alusta loppuun. Eetoksena on ihmisyys, jokaisen näkeminen yksilönä eikä stereotyyppisen ryhmän edustajana. Maahanmuuttajien integroimien on välttämätöntä mutta vaikeaa. ”Kun integraatiota ei tapahdu, alkaa maan sisäisen eriytyminen. Eri ryhmät dehumanisoivat toisiaan, eli käytännössä unohtavat heidän olevan ihmisiä."
Reetta Sepponen, Sibelius-lukio LUE AINE
lehtori Jami Koponen
”Sadassa vuodessa Suomi jaloilleen, mitä seuraavaksi?”
Lähtee hyvin koulun omasta historiasta, Sibelius-lukion edeltäjän Ruotsalaisen reaalilyseon valkoisesta ja punaisesta vankila-ajasta vuonna 1918. Pohdinta kansallisesta murhenäytelmästä kasvaa pohdinnaksi nykyajan haasteista, ilmastonmuutoksesta, turvapaikanhakijoista, maailman poliittisista tapahtumista. ”Sadan vuoden aikana kehitystä on ehtinyt tapahtua huimasti, mutta se ei saa pysähtyä tähän.”
