Suomalainen kirjoituskilpailu 2020
Helsingin Suomalainen klubi on jo kolmenatoista vuotena järjestänyt suomalaisen kirjoituskilpailun, jolla halutaan tarjota nuorille mahdollisuuden harjoittaa ja kehittää äidinkielen taitoaan. Meneillään oleva koronaviruspandemia vaikutti kilpailuun muun muassa siten, että palkitsemistilaisuuskin pidettiin 26.2.2021 videotilaisuutena. Palkinnot jakoi kilpailun eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Tarja Filatov.
Kolmannentoiista Suomalaisen kirjoituskilpailun teemana oli ”Suomalainen sivistys – seitsemästä veljeksestä tekoälyyn” eli kilpailuaiheiden toivottiin innostavan lukiolaisia pohtimaan sivistystä, sen eri puolia ja merkitystä nykyaikana .
Mitä on sivistys? Minkälainen on sivistynyt ihminen? Onko sivistys samaa kuin hyvät arvosanat koulussa ja korkeat tutkinnot yliopistossa? Onko sivistys hyviä tapoja, kohteliaisuutta, toisten kuuntelemista, asiallista dialogia? Onko sivistys tietoja ja taitoja vai näkymättömiä, hiljaisia arvoja? Mitä on sydämen sivistys? Kuuluuko kulttuuriperinnön ja historian tuntemus sivistykseen?
Kilpailun onnistumista on edistänyt se, että projektiorganisaatio on vuodesta 2008 alkaen säilynyt samana. Opetushallitus sekä koulumme tärkeimmät, äidinkieltä ja historiaperintöämme vaalivat, aineyhdistykset ovat mahdollistaneet sen, että olemme pystyneet pitämään kilpailumme teemat ja kirjoitusaiheet sellaisina, että ne vastaavat ajankohdan haasteisiin ja tukevat lukioittemme opetustavoitteita.
Loppukilpailuun lähetettyjen tekstien määrä ja taso olivat selvästi korkeampia kuin edellisvuosina. Vaativat tehtävänannot, kuten Miten tekoäly muuttaa käsitystämme sivistyksestä ja ihmisyydestä, haastoivat kirjoittajia venymään hienoihin suorituksiin. Aiheista suosituimmaksi nousi kysymys siitä, minkälainen on sivistynyt ihminen. Ilahduttavan moni osasi käyttää aineistoja luovasti ja uskaltautui nojaamaan rohkeasti omiin näkemyksiinsä.
Yhteensä kilpailun aiheista oli kirjoitettu 1284 kirjoitusta 33 koulussa. eri puolella Suomea. Loppuarvosteluun opettajat valitsivat 103 parhaiksi katsomiaan kirjoitusta.
Kilpailun tasoa voidaan jälleen pitää hyvänä. Allekirjoittanut on menneiden kolmentoista vuoden aikana lukenut esitarkastajien lisäksi kaikki (1125 kpl) arvosteltaviksi lähetetyt kirjoitukset ja kunnioitukseni tämän päivän nuoriin ja heidän opettajiinsa sekä koulumme opetustavoitteiden oikeellisuuteen on vuosi vuodelta vahvistunut. Kilpailun 2021 suunnittelu on meneillään ja sen teema tulee liittymään oppivelvollisuuslain 100 v juhlavuoteen ja koulun ja koulutuksen vaikutukseen nykyisen yhteiskuntamme toimintaan.
Olen toiminut kilpailun johtajana vuodesta 2008 alkaen. Nyt jättäessäni tehtävän Petri Tuomi-Nikulalle uskon vakaasti, että tulemme edelleen näkemään palkittuja nuoria kirjoittajia kirjallisina vaikuttajina yhteiskunnassamme. Näin kilpailun kummisedän, klubin edesmenneen kunniapuheenjohtajan, lehdistöneuvos Mikko Pohtolan henkisessä testamentissaan ilmaisema toive äidinkielemme säilymisenä elinvoimaisena tulee erinomaisesti täyttymään.
Lämpimät kiitokset nuorille kirjoittajille, asiantuntevalle projektiryhmälle ja tietysti Helsingin Suomalaiselle klubille, joka tämän kilpailunkin kautta osoittaa olevansa kulttuuriklubi.
Pekka Rapila
Kilpailun johtaja
_ _ __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ _ _ _ _ _
SUOMALAINEN KIRJOITUSKILPAILU 2020
Suojelijan puhe, Tarja Filatov
Voittajan, Santeri Anttilan haastattelu, haastattelijana Aarno Cronvall
Järjestäjän puhe, Pekka Rapila
Arvosteluraati, jonka puheenjohtajana toimi professori Martti Häikiö, jakoi palkinnot seuraavasti:
TULOKSET
I PALKINTO
Santeri Anttila Tampereen lyseon lukio
”Ihmisyys on kirjoitettu tarinoihin, ei koodinpätkiin” LUE AINE
Santeri Anttila kirjoittaa: ”Uhkaa ei siis olisi, jos sivistyksessä olisi kyse yleistiedon ja besserwisserismin summasta. Silloin kaiken voisi todella googlettaa. Sivistyksessä on kuitenkin kyse jostakin perustavammasta. Se on kokoelma laajempia tietoja, taitoja, näkemyksiä ‒ ja ennen kaikkea arvoja.” Anttila on luonut valaisevan kuvitelman siitä, miltä Aleksis Kiven seitsemän veljestä näyttäisivät tekoälyn tehokkuuden mittareilla. ”Yhteiskunnan pistetaulukon kärkeen kiilaava Eero saattaa todella saada arvokkaan luottamustoimen, mutta machiavellismiin turvautuva digidespootti tekee kaikkensa, ettei kukaan kyseenalaista vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä.”
II PALKINTO
Petra Häggqvist Mäkelänrinteen lukio
”Kanssakäymisen taidot sivistyksen mittana” LUE AINE
Petra Häggqvist pohtii, mitä merkitsee, kun nykyään keskustelua voi kasvotusten kohtaamisen sijaan harjoittaa myös älylaitteiden ja sosiaalisen median kautta virtuaalisesti. ”Tämä ulottuvuus avaa valtavasti mahdollisuuks8ia keskusteluun, mutta vaatii toisaalta sivistyneeltä keskustelijalta uudenlaisia kykyjä.” Hänen mielestään sivistynyt ihminen ilmenee kanssakäymisessämme, muiden huomioimisessa, kunnioituksessa ja kuuntelemisessa. ”2020-luvun sivistynyt ihminen pyrkii ymmärtämään toista
III PALKINTO
Tino Poutiainen Lahden yhteiskoulu
”Metallimies ja minä” LUE AINE
Tino Poutiainen lähtee liikkeelle älykkään koneen mukanaan tuomasta eksistentiaalisesta uhkasta, joka on kiehtonut ihmistä tieteisfiktion alkuajoista lähtien. Hän tiivistää tilanteemme oivallisesti: ”Siitä huolimatta tuleeko tekoäly olemaan tuhoa kylvävä metalliluuranko, mielemme tuho, sen jatke tai pelkkä ajatuskoe, ovat sen vaikutukset ihmismieleen jo nyt olleet valtaisat. Sen pelkkä konsepti pakottaa meidät pohtimaan ihmisyyttämme ja määrittelemään itsemme, sen mitä olemme, mistä tulemme ja mihin olemme matkalla.”
KUNNIAMAININNAT
Lisäksi päätettiin antaa seuraavat kolme kunniamainintaa, joiden mukana tulee kirjapalkinto.
Venla Kekkinen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu
”Sydän tekee meistä sivistyneitä”.
Venla Kekkinen pohtii sivistyksen eri puolia. Kaksi lainausta. ”Tiedolla ei tee mitään, jos ei osaa lukea laajempaa kontekstia.” ”Koneälyllä ei mitä luultavimmin ole minkäänlaista valistunutta mielipidettä asiasta.” Lisäansiona arvostelulautakunta piti sitä, että Kekkinen kytki sivistyksen tarkastelun Joon-Ho Bongin elokuvaan Parasite vuodelta 2019.
Otto Peltokangas Toholammin lukio
” Sivistynyt ihminen maailman myllerryksessä”.
Otto Peltokangas pohtii sivistystä 2020-luvun muutosten ja tulevaisuuden haasteiden valossa. Lainaan hänen loppupäätelmiään. ”Sivistynyt ihminen ymmärtää ainutlaatuisen elämänsä sen iloineen ja ongelmineen. Sivistys on kykeneväisyyttä tarkastella itseään kriittisesti suhteessa ympärillä vallitseviin näkemyksiin ja käyttää siihen apunaan vaikkapa sitten kirjoja tai teknologiaa.”
Aku Hertell Ressun lukio
”Onko sivistys ihmisen yksinoikeus”
Aku Hertell katsoo, että ”tekoälyn yhä kehittyessä alkaa käydä ilmiselväksi, että ihmisen erityisluontoiset kyvyt ovat tulleet syrjäytetyksi. Kaiken sen, mitä ihminen voi sivistyneenä olentona saavuttaa eläinkuntaa paremmin, tekoäly voi puolestaan tehdä huomattavasti ihmistä paremmin ja tehokkaammin.” Hertell päätyy siihen, että ”kun tekoäly vie ihmisen erityisaseman ainoana yhtä sivistyneenä olentona, on ihmisen määriteltävä identiteettinsä uudella tavalla.”